Esiintyvät kirjailijat

 

Ingeborg Arvola

ingeborgarvola.jpgIngeborg Arvola (1974) on norjalainen kirjailija ja kirjallisuudenopiskelija. Arvola asuu nykyisin Oslossa, mutta hänen juurensa ovat Pohjois-Norjassa. Hän syntyi Honningsvågissa ja varttui Tromssassa. Arvolan isä oli suomalainen ja puhui suomea perheensä kanssa, mutta Arvola itse ei ole säilyttänyt kielitaitoaan. 

Ingeborg Arvolan esikoisromaani Korellhuset ilmestyi vuonna 1999. Kirjailijanurallaan Arvola on julkaissut romaaneja, novelleja ja lastenkirjoja. Kirjallisten julkaisujen lisäksi Arvola on kirjoittanut näytelmiä, radiokuunnelmia ja käsikirjoittanut lasten tv-ohjelmaa. Hänen teoksiaan on käännetty englanniksi, saksaksi, italiaksi, tanskaksi ja hollanniksi.


Lue katkelma Little sister's gift

Kirjailijan CV

   

Kuva: Vidar Høyvang

 

 

Ekaterina Belous

ekaterina_belous.jpgEkaterina Belous is a poet from Murmansk, Russia. Participant of the regional writers’ association since 2003, member of the Russian Writers’ Union since 2006. Ekaterina works at the Department of International Cooperation of the Polar Research Institute (Murmansk).

 She published two books of poems and the work at the third book is now underway. Ekaterina had publications in the annual regional literary journal “Murmansky Bereg” (the Murman Coast”) and in the “Sever” journal, the edition that publishes works of writers and poets from Northwest Russia. Ekaterina writes in Russian, English and Norwegian. She also works as lawyer and interpreter at international scientific forums.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Carl Axel Gyllenram

carl_axel_gyllenram.jpgCarl Axel Gyllenram is born in 1955, and since 1990 resides in Vindeln northwest of Umeå in Sweden, where he is director of the library and cultural management. Previously, he worked as a social worker. 2011 he was elected chairman of the Writers' Centre in Sweden (Författarcentrum). 

He published his first novel in 2000 - a late debut - and last year he published his third novel - "Libido: a drama about love", which takes place at the old sanatorium in Hällnäs close Vindeln, in the present and the 1934th. Now and then he goes on stage and occur as a storyteller. 

 

 

 

 

 

 

 

Tuula Eskola   tuula_eskola.jpg

Tuula Eskola on syntynyt ja asuu Kemissä. Hän on koulutukseltaan sosiaaliohjaaja. Tuula Eskolan esikoisteos oli nimeltään Valon kiertotie (Kesuura 2004). Toinen runokokoelma Kuu joutsenen viivalla ilmestyi viisi vuotta myöhemmin (Kesuura 2009). Valtion kirjallisuustoimikunta valitsi tämän kokoelman laatutuettaviin kirjoihin. Pohjois-Suomen kirjailijapäivien aikana Kemissä julkistettava kolmas runokokoelma on nimeltään Lehtimetsä (Kesuura 2012).

Lehtimetsä on tavallaan kahden aiemman kirjan synteesi, jossa yhdistyvät sisäinen ja ulkoinen tunnemaailma, värit ja sydänlämpö. Runot ovat tajunnanvirtaa. Niissä käsitellään yksilön ja yhteiskunnan välisiä ristiriitoja, mutta myös yksilöiden välisiä suhteita ja tunteita, toteaa Tuula Eskola. "Kirjan syntymistä kuvaa ajatus, että poimin runot kuin lehdet puusta koriini.
Eilinen harmaa kirkastui. Se kertoi elinvoimaisesta pohjasta, josta kaikki aikoinaan sai alkunsa. Sielussa syvien alkujuurien käsitykset opettivat kulkemaan yhdessä eteenpäin. Kuvat näyttivät tietä." (Tuula Eskola)

Kuva: Asko Eskola

 Lue lisää kirjanjulkistamistilaisuudesta

 

 

   

Katja Kettu kuva_katjakettu.png

Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Kettu (s. 1978) on laaja-alainen taiteilija, joka työskentelee freelancerina kirjoittamisen ja elokuvan parissa, opettaa käsikirjoitusta ja tekee musiikkivideoita. Hän on kotoisin Rovaniemeltä, valmistunut animaatio-ohjaajaksi Turun Taideakatemiasta ja opiskellut kotimaista kirjallisuutta Tampereen yliopistossa.

Kettu on julkaissut kolme romaania: Surujenkerääjä (2005), Hitsaaja (2008) ja Kätilö (2011). Lapin sotaa käsittelevästä Kätilö -teoksesta on tekeillä myös Virpi Suutarin ohjaama elokuva ja romaanin käännösoikeudet on myyty tähän mennessä kahdeksaan maahan. Kirjailija palkittiin romaanistaan Kätilö Kalevi Jäntin Säätiön kirjallisuuspalkinnolla. Ketun tekstissä vuorottelevat kaunis ja ruma, ylevä ja alhainen. Hänen omintakeisessa tavassaan käyttää kieltä on pohjoisen groteskia perinnettä mutta myös ripaus maagista realismia. Esikoisromaani Surujenkerääjä voitti Tiiliskivipalkinnon vuonna 2005 ja oli myös Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana.

Kuva: WSOY

Lue lisää:

WSOY

Katja Ketun blogi

 

Ritva Kokkola

ritva_kokkola2.jpgRitva Kokkola on syntynyt ja käynyt koulunsa Kemissä. Opiskeltuaan Turun yliopistossa mm. englantilaista filologiaa ja kirjallisuustiedettä hän palasi kotikaupunkiinsa kieltenopettajaksi. Tällä hetkellä hän toimii englannin kielen lehtorina Ammattiopisto Lappiassa. Kirjoittamista hän on opiskellut Lapin Kirjallisuusseuran ja Kemin työväenopiston kursseilla.

Ritva Kokkola on kirjoittanut kolme rikosromaania: Lukukauden loppu (2005), Kaupunginjohtajan kuolema (2008) ja Murhattu mieli (2011). Jännitysnovellikokoelmassa Murha myllyssä (2007) julkaistiin hänen novellinsa Kuollut Murhaniemessä. Nuortenromaani Koira katoaa ilmestyi vuonna 2009 ja novellikokoelma Palasin kynnykseltä vuonna 2010. Taava Hakala sovitti ja ohjasi Kaupunginjohtajan kuolemasta Henki pois! –nimisen näytelmän, jonka kantaesitys oli Kemin kaupunginteatterissa syyskuussa 2010. Näytelmä kutsuttiin vierailulle Espoon Kaupunginteatteriin. Samana vuonna näytelmä ilmestyi myös kirjana.

Lue lisää:

Kuva: Helena Julku

Esittely 

Dekkarinetti

Kirjasampo

Kirjaseuranta
 

 

Jorma Koski 

jorma_koski2.jpgJorma Koski on vuonna 1953 Kuivaniemellä syntynyt, nykyään Kemissä asuva kirjailija, tietoliikennealan ammattilainen ja luontokuvaaja. Eräaiheiset kirjat ovat Kosken erityisala. Inspiraation lähteinä ovat niin maaseutu, metsä kuin luonto yleensäkin. Teosten tapahtumat sijoittuvat voimakkaasti pohjoiseen, kirjailijan kuvatessa pohjoisen ihmisiä tapoineen ja puhetyyleineen. Pohjoisen luonnossa Koskea kiinnostaa erityisesti vuodenaikojen selkeys. Myös vaihtelevat elinympäristöt sekä ihmisten värikkyys ja moninaisuus erilaisine murteineen innoittavat kirjailijaa.

Jorma Kosken virallinen kirjailijaura alkoi vuonna 1997, kun  hänen esikoisteoksensa Viidestoista hanhi ilmestyi. Muita hänen kirjoittamiaan teoksia ovat: Ketunlenkkejä (1998), Hankiketut (1999), Pisto Korpeen (2002), Tasapeli (2005), Tikankolopetäjä (2008) ja Hanhipiilo (2010).

 

Kuva:  Kimmo Koski

Lue lisää

Jorma Kosken haastattelu

Essi Kummu

essikummu_kuva.jpgEssi Kummu (s.1977) on Kemissä syntynyt kirjailija, joka asuu Oulussa. Kummu on monipuolinen taiteilija, jota kirjoittamisen lisäksi työllistää yhteistyö kuva- ja mediataiteen parissa. Kummu on Suomen kirjailijaliiton jäsen. 

Kummu on valmistunut Oulun yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan kirjallisuus. Kummun esikoisromaani Mania (Tammi) ilmestyi 2006. Kummun toinen romaani Karhun kuolema (Tammi, 2010) oli Tiiliskivi-palkintoehdokkaana. Romaani ilmestyy italiaksi 2011. Lasten kirja Puhelias Elias ilmestyy Tammelta 2012 Marika Maijalan kuvituksella. Tällä hetkellä Essi Kummu työskentelee neljännen kaunokirjallisen teoksensa parissa, sekä työstää novellistaan Nainen, joka tappoi härän esitettävää klassista sävelteosta  yhdessä Oulun kaupunginorkesterin sellisti Harri Östermanin kanssa.

Lue lisää:

Kustannusosakeyhtiö Tammi

Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika

Stiiknafuulia - Oulun kirjailijaseuran kausijulkaisu          

Kiiltomato

Kuva: Sara Ahde


  

Mirjam Kälkäjä

mirjam_kalkaja.jpgMirjam Kälkäjä on Torniossa asuva kirjailija. Hän on työskennellyt aiemmmin myös toimittajana, ensin radiotyössä ja myöhemmin lehtitoimittajana. Kirjalliseen tuotantoon kuuluu yhdeksän romaania, pari dokumenttiteosta, pari elämäkertaa ja 25 näytelmää. Lisäksi runoja ja laulujen sanoituksia. Kälkäjä itse pitää painavimpana tuotantonaan romaaneita Tulijoki (1986), Kallis lapsi (1987) ja Pilvenpitelijät (2011), novellikokoelmia Harmoonityttö ja toinen talvi (1985) ja Umpistaival (1989), Kalkki-Pappi-näytelmää, novellin dramatisointia Keisarin narri (2008) ja Annikki Kariniemen hautakertomusta Minä, Kirjailijatar (2009). Kälkäjä on Petsamon evakkoja ja henkilöhistoria selittää kirjallisen työn painotukset ja teemat: Petsamon ja petsamolaisuuden, yksinäisyyden, erilaisuuden, syrjäytymisen ja syrjäytyneisyyden.

Kälkäjän suuri rakkaus on teatteri. Hän on Lapin vanhimman yhä toimivan kesäteatterin Tornion Kesäteatterin sekä 15 vuotta musiikkiteatteria Torniossa tehneen Mikin Vintin perustajajäseniä. Hän on myös kirjoittanut molemmille teattereille.

Lue lisää

Valokuvaamo Merjan Kuva

 

 

Eiríkur Örn Norðdahl

eirikur3-200x300.jpgEiríkur Örn Norðdahl is an Icelandic  poet and novelist. He has published 3 novels and 5 books of poetry, his most recent book being Gaeska (Kindness), published in 2009. As well as writing text-on-page he works with performance and soundpoetry and regularly appears at poetry and music festivals. Icelandic critics have found reason to compare him to such dissimilar writers as Snorri Sturluson and Vladimir Mayakovsky. In his poetry Eiríkur explores the possibilities inherent in the European and North-American avant-garde traditions, focusing on disassembling language into its visual, social and linguistic units. His novels investigate the relationship between the social, the mental and the political by creating pseudohysterical situations for pseudo-hysterical characters. 

Eiríkur is a founding member of the Nýhil poet cooperative and instigator of the Nýhil International Poetry Festival.

He is also an avid translator of foreign literature. In 2008 Eiríkur received the Icelandic Translation Award for his translation of Motherless Brooklyn by Jonathan Lethem. Among other books he has translated is Maíkonungurinn - selected poems by Allen Gingsberg and 131.839 slög með bilum, an anthology of foreign contemporary and experimental poetry.

More information

 

 

 

Ari Paulow

aripaulow_kuva.jpgAri Paulow on Kempeleessä asuva kirjailija, kolumnisti, ravintolapäällikkö ja freelance-toimittaja.  Rikosromaanien lisäksi hän on kirjoittanut useita Jerry Cotton Specialeja.

Paulowin esikoisdekkari Viidakkojuoksu ilmestyi vuonna 2004. Se oli räjähtävä lähtölaukaus yksityisetsivä Jesse Hackmanin tutkimuksista kertovalle sarjalle. Pulp-henkiset, vauhdikkaat tarinat perustuvat löyhästi tositapahtumiin. Paulow sanoo kirjoittavansa katutason rikollisuudesta, koska tuntee sen parhaiten. Jesse Hackmanin tutkimuksiin on myöhemmin päästy mukaan teoksissa Kuolonkeinu (2006), Päästä meidät pahasta (2006), Kahden tulen välissä (2007), Viimeinen vartiomies (2008) ja Itämaista rakkautta (2009). Päästä meidät pahasta valittiin Aamulehden internet-äänestyksessä kaikkien aikojen parhaaksi kotimaiseksi dekkariksi kesällä 2011. Uusin romaani Khilafa! Valtakunta ilmestyi vuonna 2011 ja Paulow ottaa uudella teoksellaan rohkean harppauksen dekkarimaailmasta arkaan tematiikkaan eli politisoituneisiin kysymyksiin islamista ja sen asemasta.

Lue lisää

 

Maria Peura

maria_peura3.jpgMaria Peura on Pellossa vuonna 1970 syntynyt kirjailija ja dramaturgi. Hän on julkaissut romaanit On rakkautes ääretön (2001), Valon reunalla (2006) ja Vedenaliset (2008). Lisäksi häneltä on ilmestynyt muun muassa näytelmä Suennälkä (2000) ja lasten runokokoelma Mimmi Moun ilotaika (2004). Kirjoittamisen prosessia kuvaava teos Antaumuksella keskeneräinen julkistetaan Pohjois-Suomen kirjailijapäivillä Kemissä.

Esikoisteoksessaan Maria Peura kirjoittaa traagisesta aiheesta, insestistä ja pedofiliasta, Finlandia-palkintoehdokkuuden ansainneella taitavuudella.Teos sai Olvi-, Nuori Aleksis - ja Hyvä teko lapselle -palkinnon.

Lue lisää


Kuva: Heini Lehväslaiho

Igor Rudnev

Esittelyteksti tulossa.

 

Seppo Saraspää


saraspaa_seppo.jpgSeppo Saraspää (s. 1946) on Inarinjärven Nanguvuonon Kenkäniemessä asuva eräkirjailija. Kirjailijan työn ohella hän hankkii elantonsa metsästyksestä, kalastuksesta ja lomamökkirakentamisesta. Teoksissaan Saraspää ei kuvaa vain metsästystä tai muita ulkoisia tapahtumia vaan sitä mitä ihmisille ja ihmisissä tapahtuu. Erällisyys merkitsee ympäristöä, jossa ihmiset liikkuvat ja elävät. Saraspää käsittelee nykyihmisen hämmennystä, vieraantumista, syrjäytymistä ja hapuilua takaisin luonnolliseen suhteeseen ympäristönsä ja muiden ihmisten kanssa. Saraspää itse ehti toimia 23 vuotta poliisina ennen kuin muutti pohjoiseen Lappiin haaveenaan nähdä yksi vuodenkierto Lapin erämaassa. Sen koettuaan hän ei enää kyennyt palaamaan ”ihmisten ilmoille”. 

Kirjailijan tuotanto kattaa lähes 20 teosta, joihin kuuluu erätarinoita ja erätaitoja käsitteleviä kirjoja, romaaneja ja yksi nuorisoromaani.  

                                                                                                                                                                                                                                                 Kuva: KARISTO

                      

 Jussi Siirilä

jussisiirila_kuva.jpg

Jussi Siirilä (s. 1967) on Espoossa syntynyt, mutta kouluikäisenä kemiläistynyt kirjailija, jonka teokset kuvaavat yhteiskunnallisia ja poliittisia ilmiöitä usein satiirisella ja jopa tragikoomisella tavalla. Aiheet pureutuvat aikaan, jossa kaikki on mahdollista ja lähes kaikki sallittua. Siirilälle leimallinen humoristinen kerrontatyyli voi olla tummasävyistä tai hulvatonta ja usein se saa myös absudeja vivahteita. Siirilän teoksissa tulee esiin myös pohjoisen ja etelän vastapoolisuus.

Siirilä on julkaissut kuusi romaania, kaksi novellikokoelmaa ja yhden nuortenkirjan. Vuonna 2002 Siirilälle myönnettiin Kalle Päätalo-palkinto. Siirilä asuu nykyään Kemissä ja toimii vapaana kirjoittajana. Siirilän teos Maurin päivä on dramatisoitu ja esitetty Kemin kaupunginteatterissa. Hänen novellejaan on julkaistu myös saksaksi ja englanniksi.

Lue lisää:

Gummerus

Jussi Siirilän haastattelu


Kuva: Riku Isohella

Vladimi Smirnov

Vladimir Smirnov (penname is VLADIMIR SEMENOV) was born in 1939 (Novgorod region).  He has graduated as Engineer in Leningrad (1969), and later as Literator in Moscow (1983). His first book has been published in 1968, and the last book – in 2009. Vladimir Semenov is the author of 12 books. He writes poetry and philosophy books. Vladimir Semenov is very well known in Murmansk as the journalist also. During many years he has been writing articles for the popular newspapers in Murmansk Region (“Polyarnaya Pravda”, Murmansk Tonight”). Vladimir Semenov was the member of The Union of Writers of USSR, now he is the member of The Union of Russian Writers.  He has been awarded many prizes, for example, Vladimir Semenov as the best Murmansk Journalist (according to the results of Murmansk Journalist Competition) was awarded of the trip to the North Pole on The Icebreaker “Yamal”. He got various awards for his books also, among these awards - the Prize of Murmansk  Mayor (2006) and the Prize of Murmansk Governor (2009).

  

 

Virpi Summa

virpi_summa2.jpgVirpi Summa syntyi Karjalassa ja vietti nuoruusvuotensa Saimaan rannalla Puumalassa. Elämä kuljetti oululaiseen mieheen kihlautuneena ensin Ouluun, sitten vaimona Kemiin, missä ympärille kasvanut perhe on lievittänyt ikävää entisille kotomaille. Jäi eläkkeelle v.1994  Länsi-Pohjan keskussairaan silmäosastolta kahdenkymmenen viiden palveluvuoden jälkeen. Virpi Summa on julkaissut runokokoelman ja yhdeksän tarinan novellikokoelmansa Pinnan alla (Kustannusliike Anneli). 

Virpi Summan novellit ovat koskettavia, yllätyksellisiä ja elämän makuisia. Lukija voi helposti samaistua kertomusten henkilöiden elämään. Summan tekstit ovat tiiviitä ja antavat lukijalleen paljon tunnelmakuvia.

Pohjois-Suomen kirjailijapäivillä Virpi Summa julkistaa Päivänkaaressa hopeaa runokirjaansa (Atrain Kustannus 2012).

                                                                                                                                               Kuva: Vilma Kaikkonen  

                                                                                                       

 

Pauliina Vanhatalo

pauliinavanhatalo_kuva.jpgPauliina Vanhatalo on vuonna 1979 syntynyt oululainen kirjailija. Hän on viettänyt nuoruusvuotensa Keminmaassa, josta hän lähti vuonna 1999 Jyväskylään opiskelemaan kirjoittamista, filosofiaa ja kirjallisuutta valmistuen filosofian maisteriksi vuonna 2002. Hänet on hyväksytty Suomen kirjailijaliiton jäseneksi vuonna 2008. Pauliina Vanhatalo on toiminut kirjoittamisensa ohessa erilaisissa opetustehtävissä. Hän on työskennellyt muun muassa Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittajakoulutuksessa päätoimisena kirjoittamisen ohjaajana vuosina 2002-2005 sekä freelancer-tuntiopettajana vuodesta 2006 alkaen.

Pauliina Vanhatalolta on julkaistu kolme romaania: Viittä vailla (Tammi 2005), Lääkärileikki (Tammi 2007) ja Gallup (Tammi 2009). Pohjois-Suomen kirjailijapäivillä Kemissä 2012 hän julkistaa neljännen teoksensa Korvaamaton. Vanhatalon romaaneissa koskettavat tarinat yhdistyvät suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan tarkkanäköiseen kuvaukseen.

                     

Lue lisää:

Pauliina Vanhatalon kotisivut

Pauliina Vanhatalon haastattelu

Kuva: Rami Huhta 

 

Paula Vartiainen

paula_vartiainen.bmpPaula Vartiainen (s. 1950) eli lapsuutensa ja nuoruutensa Tornionlaaksossa, Pellossa ja Kolarissa. Hänen kirjansa Taftihame (Finskan) on tiiviitä ja taidokkaita tuokiokuvia näistä lapsuuden maisemista.Vartiaisen elämä on jakautunut 30 vuoden jaksoihin: ensin 30 vuotta Suomessa, sitten 30 vuotta Tukholmassa suomen ja ruotsin opettajana. Seuraavat kolmekymmentä vuotta hän aikoo omistaa luomiselle. Tornionlaakso pysynee myös tulevien kirjojen maisemana.

Vartiainen leikittelee kielellä. Tornionlaakson murre vaihtuu äidin karjalaan, lasten lorukieleen, konttikieleen, lauluun. Proosa vaihtuu runoon. Kieli elää ja hengittää, kulkee kevyesti ja sulavasti kuin tanssi. Tuokiokuvista piirtyy herkkä ja kaunistelematon tarina villin tytön lapsuudesta. 2011 Paula Vartiaiselle myönnettiin Kaisa Vilhuinen -kirjallisuuspalkinto.

Lue lisää:

Finskan

Lehdistötiedote 

 

 

Leena Välikangas

leena_valikangas.jpgLeena Välikangas on syntynyt Kemissä vuonna 1957 ja viettänyt siellä lapsuuden ja nuoruuden. Hän suoritti nuorisotyön tutkinnon 1976 Peräpohjolan Opistossa. Sen jälkeen Leena on toiminut nuorisotyön parissa monenlaisissa tehtävissä jengityöntekijästä raittiussihteeriin ja lastenkodin ohjaajaan.

Leena Välikankaan esikoiskirjan syntyyn vaikutti kirjailijan isän kuolema syksyllä 2006. Hän haluisi tehdä kirjan isänsä muistolle ja tarinoille. Näin syntyi 82 Kuittaa. Kirjaan on ladattu myös kirjailijan isän 30 vuoden työkokemus ammattiautoilijana. Ajatus jouluna seikkailevasta taksimiehestä alkoi kyteä ja fiktiiviset tarinat isän kertomusten siivittämänä saivat sitten kirjan muodon.

Toista kirjaa Profiloimaton Leena Välikangas alkoi työstää vuonna 2007. Sykäyksen kirjan kirjoittamiseen antoivat koulusurmat sekä lasten ja nuorten pahoinvointi. Kirja on kirjoitettu viiden nuoren suulla heidän yksinäisyydestään ja rakkaudetta jäämisestään. 2010 kustannusyhtiö Kirjalabyrintti otti sen julkaistavakseen kahdella sähköisellä muodolla, e-kirjana ja ns. syväkirjana. E-kirja on ilmestynyt ja syväkirja valmistuu 2012. Joulukuussa 2011 Profiloimattoman paperiversio löysi kustantajakseen Nordbooks Oy:n ja se ilmestyi myyntiin 10.1.2012. Profiloimaton -teoksen julkistamistilaisuus pidetään to 26.1.2012 klo 17.00 Kemin kaupungin kirjastossa.

Leena Välikangas osallistui myös novellikilpailuun ja päässyt mukaan Huuto Yössä Novellikokoelmaan, joka ilmestyi joulukuun alussa 2011 Nordbooksin julkaisemana.

 

www.kirjalabyrintti.net

www.nordbooks.net (tuotehaku)

www.leenavalikangas.julkaisee.fi

lue katkelma teoksesta Profiloimaton  

 text in English

 

Jaana Zhemoitelite 

jaana_zhemoitelite2.jpg

Jaana Zhemoitel (1965) on Petroskoissa asuva kielen ja kirjallisuuden moniottelija. Kirjailijanimeltään Jaana Zhemoitelite valmistui vuonna 1987 suomen kielen opettajaksi Petroskoin valtionyliopistosta. Hän ryhtyi kirjoittamaan 24-vuotiaana ja hänestä tuli vuonna 1996 Venäjän kirjailijaliiton jäsen. 4 proosa- ja yhden runoteoksen tekijä.

Vuodesta 2009 Jaana Zhemoitelite on toiminut myös kustantajana: Revontulet-kustantamon johtajana. Zhemoitelite kirjoittaa myös näytelmiä. Emähukka (karjalan kielellä) on Petroskoin Kansallisen teatterin ohjelmistossa.

 

Kuva: Jelena Sofienko